sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Teleny

Nimi: Teleny
Alkuperäinen nimi: Teleny
Kirjoittaja: Oscar Wilde kavereineen
Julkaistu: 1992, Gummerus, alunperin 1893
Genre: ...romantiikka? He he...
Sivuluku: 230 + kääntäjä Erki Vainikkalan jälkisanat


Teleny tippui divarissa eurolla syliin. Kannessa on kaksi alastonta miestä toistensa kimpussa, ja OSCAR WILDE lukee mahdollisimman isolla. Kahteen kertaan. Yleinen mielipide kuitenkin on, että Wilde ei kirjoittanut tätä kirjaa ainakaan kokonaan itse. Siinä vaiheessa kun luin 1 guy 1 jar -tyylistä kohtausta -ÄLKÄÄ GOOGLETTAKO jos ei ole tuttu juttu- kahdella miehellä ja yhdellä pullolla, tuli mieleen että joo, ehkä tuossa väitteessä lienee perää... no pun intended.

Kirja on juuri sitä ihteään, kaikenlaisissa muodoissa sekä samojen että eri sukupuolien välillä, kahden ja kimpassa. Tarinaa kuljettaa päähenkilö Camillen (miespuolinen, nimestään huolimatta) kertomus rakkaussuhteestaan René Teleny -nimiseen pianistiin. Suomentajan jälkisanojen mukaan tapahtumat sijoittuivat alunperin Lontooseen, mutta siirrettiin viktoriaanisista säädyllisyyssyistä Pariisiin. Suomennos on muuten tehty sekä alkuperäisen että saksalaisen painoksen pohjalta, sillä niihin aikoihin kun suomennos tehtiin, ei ollut saatavilla täydellistä englanninkielistä laitosta. En tiedä onko sitä nytkään, mutta kun nimeltä mainitsemattomasta suuresta nettikirjakaupasta käy etsimässä, erilaisia painoksia riittää. Äänikirjoinakin. Jopa saksaksi! Colour me curious... mutta jos Oscar Wilden nimellä etsii kirjoja, ei Telenyä listalta löydä.

Ei ehkä kirjallisuuden historian tähtihetkiä, mutta hieno todiste siitä että kyllä sitä viktoriaanisena aikanakin osattiin.


"Sinussa on tapahtumassa jokin muutos, Teleny. Ehkä se johtuu siitä, että sinun luonteesi uskonnollinen tai henkinen elementti on juuri nyt päässyt voitolle aistillisesta, mutta sinä et ole entisesi."
"Minusta tuntuu, että olen ollut liian onnellinen - että onnemme on rakennettu hiekalle. Sellainen liitto kuin meidän..."
"Jota kirkko ei siunaa ja joka loukkaa useimpien ihmisten nirsoja tunteita?"
"Niin no - sellaisessa rakkaudessa on aina
A little pitted speck in garnered fruit
That, rotting inward, slowly moulders all. ..."