sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Viimeinen Partio


Nimi: Viimeinen Partio
Alkuperäinen nimi: Последний дозор
Kirjoittaja: Sergei Lukjanenko
Julkaistu: 2006, suomeksi 2015
Genre: Urbaani fantasia, kauhu
Sivuluku: 332


Ja neljäs! Nimen perusteella teki mieli sanoa viimeinen, mutta viides on jo venäjäksi ilmestynyt, joten jatkoa varmasti suomeksikin vielä piisaa. Parempi ainakin olisi...

Anton pääsee tällä kertaa reissaamaan! Nuori venäläinen turisti kuolee Edinburghissa hämärissä oloissa, verettömäksi imettynä kahden kaulassa olevan reiän kautta. 1+1 = vampyyri. Koska turistipojan isällä on yhteyksiä Yöpartioon, lähetetään Anton tutkimaan asiaa paikan päälle. Kirjaa aloitellessani -ja edellisestä osasta raportoidessani- totesin että näissä kirjoissa ei paljon räiskytellä vaan meno on verkkaista, juonittelua enemmän kuin holtitonta tulipallo-loitsujen viskomista. No tässä osassa päästään sinne räiskyttelyynkin käsiksi. Vauhtia ja vaaratilanteita riittää, kun juonenkäänteiden takaa löytyy itse Merlin ja luomuksensa.

Tämä kirja hujahti läpi aika nopeaan, ehkä koska vauhtikin oli muita nopeampi, mutta myös koska parin viikon hullu kiire ja ympäriinsä juoksentelu hellitti, ja ehdin rauhassa lueskella. Jee. Muuttoapunakin ehdin olla, ja muuttaja laittoi parikin uutta kirjaa lainaan, että ei tässä lukeminen pääse loppumaan vaikka tämän sarjan seuraavaa osaa saakin nyt odotella.

Ai niin! Se piti vielä mainita, että kun sarjan ensimmäiseen kirjaan perustuen on tehty niitä leffoja, niin Viimeisestä Partiosta oli hauska bongata suoria viittauksia niihin.


   Neljä miestä tanssi ripaskaa.
   Ja jutteli keskenään selkeällä venäjän kielellä, vaikkakin ukrainalaisittain korostaen. Itse asiassa he puhuivat jonkinlaista salakieltä. Tai siistitty versio siitä olisi saattanut kuulostaa salakieleltä.
   - Skarppaa, vittu! reippaasti tanssahteleva valekasakka mutisi hampaittensa välistä. - Liikkuu, liikkuu! Pysy rytmissä, silkkimulkku! 
   - Vedä vittu päähäs! toinen naamiourho vastasi hänelle hymy edelleen huulillaan. - Heiluttele räpylöitäs äläkä jauha paskaa! Muuten ei tuu fyrkkaa!
   - Tanja, hyppää kehiin, perkele! kolmas sähähti vuorostaan.
   Kukkamekkoon pukeutunut tyttö rupesi tanssimaan, ja "kasakat" saivat hetken hengähtää. Hän kuitenkin ehti vastata miehille ansiokkaasti sanojaan säästämättä:
   - Helvetin urpot! Minä saan hyppiä hiki päässä ja nämä vaan raapii muniaan!
   Aloin raivata tietäni ulos väkijoukosta, jossa siellä täällä kuului kameroiden napsahtelua ja videokameroiden surinaa. Vieressäni joku nainen kysyi kumppaniltaan selvällä venäjän kielellä:
   - Kamalaa... mitä luulet, kiroilevatkohan he aina tuolla tavoin?  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti