maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kukkulan kuningas


Nimi: Kukkulan kuningas
Alkuperäinen nimi: Hodejegerne
Kirjoittaja:
Jo Nesbø
Julkaistu: Alunperin 2008, suomeksi 2009 
Genre: Trilleri
Sivuluku: 243


Nowkku tätä jonkun aikaa sitten suositteli kovin Fargomaisena, ja Kukkulan kuningas tarttui sitten eräällä kirjastoreissulla matkaan. Alkuun en ehtinyt/jaksanut kovasti keskittyä kirjaan koska tuli kaikkea yhtäkkiä yllättävää -kuten syliin suunnilleen tipahtanut lemmikkikäärme- mutta kun kirja pääsi vauhtiin ja keskittymiskyky palasi lähes entiselleen, niin eihän tätä taas malttanut päästää käsistään.

Oslolainen Roger Brown on kukkulan kuningas, headhuntereiden kuninkaallinen jonka suosittelema ehdokas aina päätyy huippufirman johtoon. Hänellä on kaunis vaimo joka pyörittää kallista taidegalleriaa, arvokas omakotitalo, ja huutava pula rahasta. Kallista elämää rahoittaakseen Rogerilla on salainen kakkostyö: hän varastaa taideteoksia korvaamalla ne jäljennöksillä, ja myy aidot eteenpäin kovalla voitolla.

Roger voi tuskin uskoa onneaan kun hänen syliinsä tipahtaa täydellinen ehdokas GPS-yrityksen johtajaksi, puoliksi hollantilainen Clas Greve, joka on juuri löytänyt mummonsa salakätköstä toisen maailmansodan aikana kadonneen Rubensin taulun. Jackpot molemmille urille, ja keino päästä veloista eroon, eikö? Niinhän sitä voisi luulla.

Fargo -niin leffa kuin sarja- tuli tosiaan ilahduttavasti mieleen kirjaa lukiessa, ja hupia sekä jännitystä riitti ihan loppuun asti. Ulkohuussikohtauksesta näen kyllä vielä painajaisia. Pitänee kokeilla muitakin herra Nesbøn kirjoja (olen aina luullut häntä naiseksi... live and learn).


   "Odotan innolla tulevaa keskusteluamme, Roger, mutta nyt lähden kotiin ja valmistaudun läksyttämään puuseppiä puolan kielellä. Sano terveisiä hurmaavalle vaimollesi." Greve kumarsi jäykästi, lähes sotilaallisesti, kääntyi kannoillaan ja lähti astelemaan ovelle päin. 
   Diana tuli vierelleni, kun seisoin katsomassa miehen perään. "Miten teillä meni, kulta?"
   "Mahtava yksilö. Katso tuota kävelytyyliä. Ihan kuin kissapeto. Hän on täydellinen."
   "Tarkoitatko että..."
   "Hän osasi jopa teeskennellä, ettei hän ole lainkaan kiinnostunut paikasta. Herrajumala, tuon pään minä haluan seinällleni täytettynä ja torahampaat irvessä."





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti