Rääpäle

Nimi: Rääpäle
Alkuperäinen nimi: Runt
Kirjoittaja: Niall Griffiths
Julkaistu: 2007, suomeksi 2009
Genre: Humoristista draamaa. Kai?
Sivuluku: 157


Kirjastossa kerran luuhatessa tarttui tämä Rääpäle sattumalta matkaan. Kannatti.

Hieman jälkeenjäänyt ja epileptisistä kohtauksista kärsivä 16-vuotias kertojamme lähetetään koiransa Arrnin kanssa Walesin ylämaille alkoholisoituneen ja vähän aikaa sitten leskeksi jääneen enonsa luo kesää viettämään. Se sopii hänelle varsin hyvin, sillä hän pitää Tenuenostaan, ja pääseepähän kauas paskamaisesta isäpuolesta. Vuoristoseudun farmeilta on kuollut lampaita hämärissä olosuhteissa, ja onpa niitä löydetty kuolleina puista roikkumastakin. Omituinen mysteeri tuo jännitystä elämään, samoin kuin raivohullu Arthur ja tämän kaunis vaimo Rhiannon.

Rääpäle kertoo itse kesän tarinan omintakeisella tyylillään. Tajusin vasta eilen illalla, kirjan jo luettuani, että missään vaiheessa ei taidettu mainita hänen nimeään... suomennos oli hyvä ja sujuva kertojan kielenkäytöstä huolimatta, mutta vähän jäi harmittamaan etten lukenut tätä alkukielellään. Pitänee kuitenkin tsekata Griffithsin muitakin kirjoja tulevaisuudessa, ehkä sitten englanniksi.


   - No perkele vieköön, kuunteletko sinä lainkaan? Tenueno sanoi minulle hymyn säestämänä. - Puhunko minä pelkkää hevonpaskaa? Olen tainnut elellä liian kauan yksinäni. Höperehdin tällaisia, vaikken ole edes kunnolla kännissä. Daft.
   Sitten hän väläytti minulle tosi leveän hymyn ja minä väläytin vastaukseksi samanlaisen, ja eno käynnisti moottorin ja kun kone hyrähti käyntiin Arrn haukahti takapenkillä typötyytyväisenä ja sen häntä hak hak hakkasi penkin selkänojaa. 
   - Nyt saa paskanjauhanta loppua, vai mitä sälli? Mennääs pubiin!